Vancouver ja lumisotaa

Viikonloppu oli aivan mahtava! Siis niin mahtava ettei ikinä! 

Sain loppujen lopuksi varattua hotellin ja junaliput Vancouverista, tosin hotellin varaamisen jälkeen usa tili näytti nollaa.. mutta onneks sain ostettua junaliput suomen kortilla! 

Essi soitti meidän ovikelloa perjantaina kolmen jälkeen iltapäivällä ja siitä se hauskuus alkoi. Illan työskentelin, mutta lähdettiin lapsen ja Essin kanssa syömään illallista läheiseen kreikkalaiseen ravintolaan. Lapsi nautti huomiosta ja pääsi se jopa käymään tarjoilijan kanssa keittiössä. Ruoka oli hyvää ja seurana ihanat tytöt. Lapsen mentyä nukkumaan pakkasin reissua varten ja tälläkertaa en ottanut mitään ylimääräistä mukaan. En edes läppäriä..


Lauantai aamulla herättiin kiltisti kahdeksan aikaan, laitettiin ittemme valmiiks ja suunnattiin keskustaan ostoksille ennen kuin piti lähteä bussille. Löysin äitille ja Sonjalle takit ja sitä isoa pussia olikin sitten oikein mukava raahata ympäri keskustaan.. Oltiin hyviä ja löydettiin juna-asemalle josta meidän bussi lähti (Kyllä vain meidän bussi lähti oikeasti juna-asemalta). ja kahden tunnin ajomatkan jälkeen oltiin USA:n ja Kanadan rajalla. Noustiin pois bussista, mentiin hakeen leimat passiin ja noustiin takas bussiin ja jatkettiin matkaa. Vancouverissa oltiin noin neljän aikaan iltapäivällä. Otettiin taksi hotelliin ja olin niin onnellinen, ettei tarvinnut majoittua hostelliin. Käveltiin pari tuntia pitkin Vancouverin keskustaa ennen kuin lähdettiin valmistautumaan iltaan. Illalla suunnattiin tanssimaan läheiselle Caprice- Clubille, saatiin jonottaa sisään yli tunti, mutta kyllä oli sen arvosta. Tanssittiin ja naurettiin sekä tavattiin niin vanhoja kuin uusiakin tuttuja.


Sunnuntai oli maailmankaikkeuden paras päivä! Mulla on vieläkin sydämen kuvat silmissä! Päivällä taas kierreltiin taas keskustaa mutta melkeen kaikki liikkeet oli kiinni, joten eipä tullut oikeen mitään ostettua. Mutta sitten!! Palattiin takaisin hotelliin ja alettiin valmistautua illan peliin..

Kannustettiin tosi Anaheim Ducks:ia tosi hyvin, sillä ne voitti 4-2 Canucksit. Meidän takana oli pikkupoikia, jotka ärsyynty meihin ja ne alko heitellä poppareita meidän päälle :D Peli oli jotain sanoinkuvaamatonta ja nyt yks mun unelmista toteutu: Mä näin Saku Koivun! <3<3 Kannoin hallilla ylpeenä Suomen maajoukkueen pelipaitaa ja sain osakseni niin hymyjä kuin vihaisia mulkaisujakin. Tulipa jotkut jutteleenkin. 


Tänä aamuna ei keretty muuta kuin käydä aamupalalla ja suunnistaa juna-asemalle. Kanadassa satoi lunta ja Kanadan Ja USA:n rajalla bussiin pääsyä odotellessa päästettiin sisäiset lapsemme valloilleen ja leikittiin Essin kanssa lumisotaa sekä tehtiin lumiukko! Meillä oli hauskaa ja saatiin muutkin matkalaiset nauramaan!


Kiitos Essi tästä superhypermahtavasta viikonlopusta!