Mulla on työpäiviä enää muutama hassu jäljellä. Siinä ne sitten on. Mun työpäivät lapsen kanssa loppuvat siihen kun hostperhe suuntaa suomeen. Sen jälkeen olen koirien ja kissan au pair.
Oon viime päivinä miettinyt miten vaikeeta tulee sanoa lapselle hyvästit. Vietän sen kanssa melkein kaikki päivät ja yhtäkkiä en enää näe häntä. Tuosta pienestä prinsessasta on tullut mulle ihan älyttömän tärkeä. Luulen että kun heidän on aika lähteä kentällä, minä alan itkemään!
Tavaroita olen pakannut laatikoihin ja lapsi on niitä kuittanut aina salaa käydä purkamassa. Hassu lapsi. Ensi tai seuraavalla viikolla vien laatikot postiin joten ne odottavat minua sitten suomessa ja toivottavasti avaamattomana!! Eli Sonja ja Roosa pitävät näppinsä erossa mun laatikoista!
Vaikka olenkin surullinen koska en enää voi viettää aikaa tuon ihanan lapsen kanssa, olen myös onnellinen kun pääsen kotiin. Pääsen oikeasti ikiomaan kotiin ja ikioman perheen luo. Eniten olen vuoden aikana kaivannut omaa kotia ja sen tuomaa vapautta. Saan mennä ja tulla miten haluan. Saan tehdä asiat omalla tavalla ja niin miten parhaiten näen. Kotoa lähden ja kotiin tulen sitten kun haluan. Sitä odotellessa.
Koitan vielä huomenna tai joskus lähipäivien aikana kirjoittaa mitä viikonloppuna ja tämän viikon aikana on tapahtunut.
Niin ja Onnea rakkaat siskot! Toisen valmistujaisjuhla on lauantaina ja toinen pääsi haluamaansa kouluun/kouluihin opiskelemaan <3
1 kommentti:
vapautta. that's the word :D
Lähetä kommentti