Sekasorto ja muuttohässäkkä

Minä muutin. Olen edelleen samassa osavaltiossa ja vieläpä samassa kaupungissa. Olen myös edelleen samassa talossa, mutta vain kerrosta alempana! Mun nykyinen huone on meidän tooosi iso entinen tv huone. Huone on melkein saman kokoinen kun mun makuuhuone suomessa. Eli tämä on iso jos jollekulle jäi vielä epäselväksi. Sain myös samalla "oman rauhan", eikä kukaan voi kuulla yläkertaan jos kuuntelen musiikkia ja laulan täysiä. Viereinen huone oli ennen vierashuone, joka muutti mun entiseen huoneeseen, ja siihen on nyt tulossa lapsen leikkihuone. On kätevää kun lapsen leikkitila on mun huoneen vieressä.

Meidän koko talo on oikeastaan sekaisin, sillä tavarat ovat vaihtamassa paikkaa ja kaikki on vielä kesken. Vähän aikaa sitten olohuoneessa ei päässyt kunnolla liikkumaan. Hostisän työkaveri tuli töiden jälkeen auttamaan tavaroiden kantamisessa ja minä ja lapsi kerrottiin minne mikäkin kaluste menee. Mun huoneeseen piti aluksi kantaa olohuoneen sohva, mutta se ei mahtunut ovesta sisään. Sitten tänne piti tulla yksi toinen sohva, mutta sekään ei mahdu ovesta sisään. Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että saan tänne muhkean nojatuolin, jossa on mukava lukea kirjoja ja sen pitäisi mahtua ovesta! Otan kuvia huoneesta sitten joskus kun saan sen täydelliseen kuntoon. Nyt lattialla on hostvanhempien dvd:t ja muutama pienen pieni pahvilaatikko mun tavaroita. 

Tänään tein jotain mitä mun piti tehdä jo silloin kun saavuin tänne.... Kävin nimittäin ostamassa valokuvakehyksiä mun valokuville. Ja tilasin eilen netistä lisää valokuvia, joiden pitäisi olla täällä ensi viikon maanantaina. Sitten voin taas käydä tuhlaamassa rahojani valokuvakehyksiin. 

Loppuviikosta on taas tulossa vähän erilainen, verrattuna normaaliin viikkoon, sillä hostisä on taas huomenna lähdössä työmatkalle ja tällä kertaa kohteena on Turkki. Torstaina mun täytyy mennä ilmoittautumaan kouluun englannin tunneille ja samalla meillä on tasokoe. Koulun pitäisi alkaa tammikuussa ja sen jälkeen en muuta kerkeäkkään tekemään kuin töitä ja käydä iltaisin koulussa. Koulua on ma, ti, ke ja to aina klo 18-21. Saan onneksi nopeasti tarvittavat tunnit täyteen ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä koulua.

Lopuksi vielä onnittelut rakaalle siskolle Sonjalle, joka täytti tänään 18v <3

Mun koneelta ei löytynyt yhtään yhteiskuvaa meistä kahdesta joten tämä kuva saa kelvata.

Black Friday

Kävin eilen vähän kaupoissa kiertelemässä ja katsomassa josko alennusmyynneistä löytyisi jotain ostamisen arvoista. Alennusmyynnithän alkoi jo to-pe välisenä yönä ja ihmiset jopa nukkuu ulkona, jotta pääsee ensimmäisenä kauppoihin. Nuikuin yöni aivan rauhassa, eikä aamullakaan ollut kiire mihinkään. Ostin kasan joululahjoja ja muutaman topin itselleni ja voin sanoa, että rahaa ei kulunut juuri ollenkaan!

Kuvista ei näe sitä ihmismäärää mikä oikeasti oli liikkeellä. Kadulla oli vaikea kävellä normaalisti. Kaupat olivat täynnä ihmisiä ja kassajonot olivat pitkät. Selvisin kuitenkin hengissä kotiin.

Tänään hostvanhemmat lähtivät laskettelemaan muutamaksi tunniksi ja minä jäin lapsen kanssa leikkimään. Käytiin ulkoilemassa ja makoiltiin lattialla. Lapsi puhui ja leikki itsekseen ja minä katsoin samalla tv:stä Star Warsia.

Nyt voin vihdoin paljastaa mun suunnitelmat! Sain tänään vihdoin ja viimein rahat mun suomen tililtä ja varasin heti lennot San Franciscoon mulle ja Manuelalle! Lähdetään 27.12 ja tullaan takas 1.1 illalla. Eli uuttavuotta juhlitaan sitten Californiassa. 

Huomenna nautin vapaapäivästä ja aion nukkua pitkään! Tosin aina kun ajattelen nukkuvani pitkään niin oon hereillä jo ennen yhdeksää. Huomenna aion paketoida kaikki loput joululahjat, jotta saan ne joskus myös lähetettyä Suomeen.

 

Kiitospäivä

Vietin eilen ensimmäistä Kiitospäivääni. Päivän leikein lapsen kanssa. Käytiin jopa ulkona vaikka satoikin. Tuuli meinasi viedä sateenvarjon. Kun tultiin takaisin talossa oli täynnä ruuan tuoksuja. Lapsen kanssa seurattiin miten kaikki valmistui. Pidettiin lapsen kanssa myös muotinäytös sillä hostäiti oli käynyt koluamassa alennusmyyntejä ja lapsi sai paljon hienoja uusia vaatteita. 

Illaksi meille tuli vieras. Ennen syömistä jutelteltiin ja nautittiin viinistä. Lapsi leikki lattialla kun me muut syötiin. Koira piti sille seuraa ja koitti varastaa sen leluja. Kaikki ruoka mitä tarjolla oli, oli todella hyvää! Jopa niin hyvää että piti hakea lisää. Söin itseni ähkyyn ja kuitenkin piti vielä syödä myös jälkiruokaa. Sen jälkeen olikin sitten vaikea liikkua yhtään mihinkään. Kinastelin myös hostäitin kanssa siitä lähteekö hän mun kanssa katsomaan tammikuussa Saku Koivua :D Tarvin kuulemma esiliinan ja Saku on lähempänä hänen ikäänsä kuin minun. 

Ilta oli paras mitä täällä ollessa on ollut. Mikä parempaa kuin illanvietto kakkosperheen kanssa! 

Valmisteluja

Olemme viettäneet viimeiset pari päivää lapsen kanssa sisällä sateen takia. Tekisi kuitenkin mieli ottaa sateenvarjo mukaan ja lähteä kävelylle. Ehkäpä sitten huomenna. Sadetta on kyllä luvattu koko viikolle, mutta jossain välissä on pakko päästä ulos. Ja mieluusti jonnekin postilaatikkoa kauemmaksi! 

Saatiin aamulla naapurin au pair ja tyttö kaveireiksi. Tytöt leikkivät kiltisti keskenään ja vanhempi luki nuoremmalle kirjaa. Hetken kuunneltuamme kirjan lukua kysyimme tytöltä millä kielellä hän kirjaa lukee, sillä se ei todellakaan ollut englantia! Kysyttyämme asiasta tyttö ilmoitti lukevansa sillä samalla kielellä millä minä puhun lapselle! On se naapurin kolme vuotias äkkiä suomenkielen oppinut!

Lapsen kanssa päivä oli erityisen hyvä. Ei itkua ja nukkui iltapäivällä vielä hyvät päikkärit. Harjoiteltiin konttaamista ja ryömimistä! Jos pylly on ylhäällä niin pää on monesti alhaalla! Mutta kun vähän vielä harjoitellaan niin kyllä se siitä. Päässä on soinut tänään joululauluja vaikkei täällä mitenkään jouluista ole. Ehkä vaan haaveilen liikaa joulusta ja sen seurauksena päässä alkaa soida joululaulut. Ruuaksi tein makaronilaatikon kun oli ainekset. 


Torstaina on Kiitospäivä jota ollaan koko viikko pikkuhiljaa valmisteltu. Kaikki tarvittava on ostettu, ruuanlaitolle ja leipomiselle ollaan tehty aikataulut. Astiat ja pöytäliina on katsottunu valmiiksi ja minun tehtävä on kattaa pöytä. On mukava päästä juhlimaan jotain "uutta". Joulu ja Kiitospäivä ovat täällä vuoden suurimmat juhlat ja odotan molempia paljon. Saanpahan kokea jotain erilaista.


Perjantaina on Black Friday ja kaupoissa alkaa alennusmyynnit... neljältä aamuyöllä! Ihmiset jopa nukkuvat ulkona päästäkseen käsiksi parhaisiin tarjouksiin. Minä taidan onnellisena nukkua yöni rauhassa ja lähteä aamulla katsomaan kauppojen tajonnan.

Sleepover

Loppuviikosta kerron tosi lyhyesti. Torstai iltana kävin Manuelan ja Even kanssa keskustassa syömässä. Perjantaina mun työt alkoi vasta kolmelta joten päivällä kävin Targetissa ostoksilla ja yritin varata lentoja, mutta tietenkaan mun suomen korttia ei hyväksytty... Piti sitten siirtää rahaa suomen tililtä amerikan tilille ja rahat pitäis näkyä tilillä myöhään tänä iltana tai viimeistään huomenna aamulla. Saa nähdä paljonko lentoliput kerkeää näiden muutaman päivän aikana kallistua..
Työpäivästä tuli vähän erikoinen kun hostit eivät päässeetkään treffeille vaan lähdettiin yhdessä koko perhe käymään lapsen kanssa sairaalassa. Mitään vakavaa ei ole tapahtunut, mutta käytiin kuitenkin sairaalassa ihan varmuuden vuoksi. Kotiin tulessa haettiin jostain tosi hyvää ruokaa!

Eilen tyttöjenilta Meksikolaisen Claudian kotona. Meitä oli seitsemän tyttöä ja tavattiin ensin keskustassa ja sen jälkeen lähdettiin Claudian luo ja tietenkin kaupan kautta. Alkuilta meni pizzan tekemiseen ja juttelemiseen ja kun vihdoin oltiin saatu syötyä päästiin katsomaan elokuvia. Haettiin kauhea kasa tyynyjä ja peittoja tv:n eteen ja otettiin rennosti. Elokuva piti tietenkin aina välillä keskeyttää, kun mentiin syömään vähän lisää pizzaa ja otettiin hauskoja valokuvia. Eilen tuli kyllä naurettua niin, että on posket ja vatsalihakset kipeänä! Nauramiseen käytettiin monta tuntia, luultavasti enemmän mitä elokuvien katsomiseen.. Kolmen aikaan päästiin viimeinen nukkumaan. 

Aamulla oli edessä siivoaminen, mutta ei me onneks kauheasti sotkettu. Tänään mulla ei ole mitään suunnitelmia. Ajattelin vain olla ja ehkä illemmalle raahautua salille. 

Kuvia mulla ei eilisillasta ole sillä kamerasta loppui akku jo keskustassa.

Suunnitelmia

Eiliselle luvattiin myrskyä. Päivällä uhmasimme lapsen kanssa sadetta ja lähdimme lenkille. Lapsi nautti kun sadepisarat ropisivat vaunujen suojaan. Minä en nauttinut kun sadepisarat osuivat minuun. Lenkki teki kuitenkin mielelle hyvää. Illalla vasta alkoi tuulla ja sataa hieman kovempaa, mutta ei se mun mielestä mikään myrsky ollut.

Eilen illalla en tehnyt mitään muuta kuin suunnittelin. Suunnittelin ja mietein vaihtoehtoja. Ensimmäinen vaihtoehto meni puihin joten piti suunnitella hieman lisää. 

Tänään käytiin lapsen kanssa viemässä postiin kirjeitä ja ostamassa synttärikortti siskolle. Kortti tulee luultavasti perille ennen kuin lahja. Käveltiin mutkan kautta kotiin. Iltapäivällä saatiin vieraaksi naapurin au pair ja 3-vuotias tyttö. Lapset leikkivät keskenään ja aikamoisen lelujen sekasotkun nuo kaksi saivatkin aikaiseksi. Au pairien tehtävä oli välillä siivota sotkua hieman pienemmäksi. Koiratkin tykkäsit kun saivat uuden kaverin.

Töiden jälkeen juoksin bussiin ja kuin ihmeen kaupalla bussi oli sen verran myöhässä, että kerkesin siihen. Kiitos bussi kun satuit olemaan myöhässä. Tapasin Even ja Manuelan keskustassa ja mentiin tietenkin syömään hyvää ruokaa! Suunnitelmat tulivat illan aikana hieman selvemmiksi ja sain myös ystävän mukaan tähän suunnitelmaan. Kerron vähän myöhemmin mitä olen suunnitellut kunhan saan liput varattua!

Nyt kirjan pariin, jotta saan sen joskus luettua loppuun ja pääsen ostamaan uusia kirjoja!

Pieniä karhuja

Eilen mulla oli vain viisi tuntia töitä joten aamun vietin rauhassa makoillen ja kirjaa lukien. Olin myös ahkera ja siivosin sekä pyykkäsin. Heti töiden jälkeen suunnistin salille Even kanssa ja nyt on vatsalihakset kipeänä. Kun olin kävelemässä bussipysäkiltä kotiin niin näin kaksi pesukarhua. Toinen oli juuri kiipeämässä puuhun muutaman metrin päässä musta kun sen huomasin. Jäin katselemaan sitä hetkeksi (en uskaltanut kävellä eteenpäin kun pelkäsin, että se hyppää mun päälle) ja kun lähdin liikkeelle niin toinen juoksi jalkojen juuresta. Sen jälkeen minä juoksin viimeiset kymmenen metriä kotia ja lujaa! Pesukarhut ovat kyllä tosi söpöjä, mutta en todellakaan halua että semmoinen puree mua. Illalla aloin kirjoittamaan kirjeitä ja miten se voi kaan olla niin hankalaa. Pää oli ihan tyhjä, enkä tiennyt mitä kirjoittaa.


Tänään olikin sitten pitkä työpäivä, mutta aika meni kyllä tosi nopeaa. Lapsi nukkui ensimmäistä kertaa iltapäivällä pitkä päiväunet, melkein kolme tuntia. Yleensä se nukkuu aamulla puolituntia- tunnin ja iltapäivällä 1-1,5 tuntia. Olin kyllä tosi iloinen. Lapsi olikin aamulla tosi väsynyt ja se nukkui ensimmäisillä päiväunilla vain puolituntia. Iltapäivällä käytiin pienellä kävelyllä ja leikittiin leluilla ja harjoiteltiin ryömimään ja konttaamaan. Lapsi oppi puremaan mua nenästä ja sitä se koittikin tehdä aina sylissä ollessa :)

Potluck

Lauantai aamuna heräsin kahdeksaksi aamulla töihin. Työpäivä oli erikoinen, sillä saatiin ihastella lapsen kanssa koruja koko työpäivän ajan. Meillä oli siis korukutsut joista aiemmin jo mainitsin. Olisin halunnut tilata muutaman kaulakorun, korviksia sekä sormuksen. Lopulta päädyin tilaamaan vain korvakorut, jotka oli tosi kauniit. 

Kutsujen jälkeen loppui myös mun työpäivä ja suuntasin bussilla kaupunkiin ostoksille. Listalla oli korulipas mulle itselleni ja joululahjoja kaikille muille. Löysin kauniin korulippaan, mutta sinne se jäin kaupan hyllylle ja mukaan lähti ainoastaan joululahjoja. Kaikkia joululahjoja en saanut hankittua, joten täytyy mennä joku päivä uudestaan katsomaan mitä kaupoista löytyy. 

Tänään meillä oli mun kolmas au pair tapaaminen ja aiheena Potluck. Tämä tapaaminen oli tarkoitettu sekä au paireille, että perheille. Tarkoituksena on että jokainen au pair valmistaa ruokaa omasta maasta ja sitten kaikki saa niitä maistella. Tein makaronilaatikon Mikon äidin ohjeella ja kyllä siitä ihan syötävää tuli. Tai siis tottakai se oli hyvää kun kaikki kerran meni! Oli hauska nähdä tuttuja tyttöjä sekä tutustua myös muutamaan uuteen au pairiin. Mulla oli myös kamera mukana mutta ei tullut otettua yhtään kuvaa. 

Illan ajattelin viettää kirjan parissa!

Hyvää isänpäivää Isi <3

Koti-ilta

Eilen odotimme siivoojaa monta tuntia, mutta siivoojapa päätti jättää tulematta. Menimme lapsen kanssa kellariin, koska lapsen päiväuniaika alkoi tulla, enkä halunnut siivoojien pitävän lasta hereillä. Lapsi nukkuin sohvalla ja minä luin vieressä kirjaa. Mulla alkoi silmät painua kiinni eikä lukemisesta enää tullut mitään joten oikaisin itseni lapsen viereen ja otin pienet päiväunet. Hostisä oli kuulemma jossain välissä käynyt meitä katsomassa, mutta mulla ei ole ollut mitään tietoa asiasta. Ruuan jälkeen sain itseäni niskasta kiinni ja lähdin lenkille. Raitis ilma teki hyvää sisällä vietetyn päivän jälkeen.  Illalla kävin vielä katsomassa naapurin au pairia Christiaa. Juotiin teetä ja parannettiin maailmaa.
 
Tänään vietimme lapsen kanssa rauhallista koti-iltaa. Leikimme leluilla ja harjoittelimme ryömimistä. Koirat pitivät meille seuraa, sillä välin kun kissa nukkuin uniaan minun sängyssä. Hostvanhemmat ovat treffeillä.Tänään on ollut sateinen päivä ja luvattiin jopa myrskyä illaksi, mutta ei täällä ainakaan vielä mikään myrsky ole. Loppuillan ajattelin viettää kirjan parissa.

Huomenna meillä on korukutsut ja tänään selasin kuvastosta mitä ehkä haluasin tilata. Löysin tietenkin vaikka mitä ihanaa, mutta luulen kuitenkin, että tilaan vain korvakorut. Huomista odottaen! 

Rentoutuminen loppui...

...Ja työt alkoivat taas. Voin kertoa, että tiistai ei ollut päivistä se paras! Aamulla oli vaikea nousta sängystä ylös eikä pitkän äidin kanssa vietetyn viikonlopun jälkeen mun seurani maistunut lapselle. Päivästä kuitenkin selvittiin ja illalla lähdin vielä kiduttamaan itseäni salille.  

Tänä aamuna olin vielä väsyneempi kuin eilen, mutta päivä oli parempi. Lapsi viihtyi mun kanssa ihan hyvin ja meillä oli hauskaa. Tänään hostisä tuli takaisin työmatkalta ja sen jälkeen lapsi oli mitä onnellisin. Tänä iltana en aio tehdä mitään muuta kuin olla ja nukkua. 

Satiin eilen hostäidin kanssa suljettua mun bussikortin käyttäjätili, kun laitettiin salasana liian monta kertaa väärin. Tänään sitten reippaana tyttönä soitin asiakaspalveluun ja asiasta riippuen piti painaa tiettyä numeroa. Ensimmäisen numeron osasin valita oikein ja sitten loppui englanninkielen taito! Vaihtoehdot tulivat liian nopeaa ja sanat oli outoja, joten en voinut edes miettiä että mikähän voisi olla oikea vaihtoehto. Laitoin sitten hostäitille viestiä ja hän selvitti mitä mun pitää painaa. Sain lopulta jonkun kiinni ja selitin kiltisti asiani. Sain uuden salasansn ja naurut päälle... Mun englanti ei tänään ole oikein sujunut... 

Ja hei tiiättekö muuten mitä? Posti toi vihdoin ja viimein liput NHL peliin! Saku Koivu täältä tullaan! On se posti tuonut viime päivinä muutaman kirjeenkin. Kiitokset Lukalle ja Juliukselle ihanista piirrustuksista ja äitille ylipainavasta kirjeestä! Kirjoitan takasin kunhan vaan saan aikaseksi =)


Nyt kutsuu Gossip Girl!
 

Sleepless in Seattle

Perjantainahan kävi niin, että minä jäin yksin kotiin. Niin kauan kuin ulkona oli valoisaa, kaikki oli hyvin. Sitten kun alkoi pimenemään niin mun mielikuvitus alkoi laukkaamaan. Nukkumaan mennessä onnistuin melkein aiheuttamaan itselleni paniikkikohtauksen! Sain kuitenkin itseni rauhoitettua. Tosin se johtui ehkä siitä, että tiesin hälytyksen olevan päällä. Ja kyllä, minä nuikuin pesäpallomailan kanssa! Yöllä meinasin saada sydänkohtauksen kun mun kylpyhuoneessa kaatui portti, joka estää koiria menemästä syömään kissan ruokia. Selvisin kuitenkin hengissä aamuun. Ei mua Kokkolassa pelota olla yksin kotona, mutta johtunee siitä että, siellä kaikki on niin tuttua. 


Lauantai aamuna nautin hiljaisuudesta ja rauhasta. Lojuin sohvalla ja katoisoin tv:tä kunnes oli aika lähteä keskustaan tapamaan Pilar ja Manuela. Vähän aikaa kierreltiin keskustassa ja sitten tultiin meille. Ilta kului syöden ja jutellen. Katsottiin myös elokuva Sleepless in Seattle. Tosin sen katsomiseen kului kahdeksan tuntia! Juteltiin niin paljon että, alotettiin se kerran alusta ja sitten välillä piti aina stopata se kun tuli taas jotain asiaa. Puhuttiin paljon ja kaikista mahdollisista asioista. Kulttuurieroista, elokuvista, opiskelusta ja siitä mitä kaikkea halutaan tehdä täällä olessa ja mitä suunnitelmia meillä on sitten kun palataan kotiin. Neljän aikaan päästiin viimein nukkumaan.

Aamusta kulutettiin taas aikaa sohvalla löhöämällä ja juttelemalla. Aamupalan jälkeen otettiin bussi kohti White Centeriä ja Targettia, jossa sitten vierähtikin aikaa. Mitään en itse ostanut ja voin todeta olevani ylpeä itestäni!


Nyt seurana on kissa ja katsotaan tv:stä Kaunotarta ja Hirviötä, seuraavaksi vuorossa Aladin. 

Hyvä ruoka, parempi mieli

Viime päivät ovat olleet pitkiä ja ehkä vähän raskaitakin, mutta sitäkin parempia! Varsinkin tänään on ollut hyvä päivä. Lapsen kanssa ollaan leikitty ja luettu satuja. Lapsesta on tullut papupata! En saa itse enää suunvuoroa ollenkaan vaikka olenkin tosi puhelias. Ja tänään näin lapsen ryömivän ensimmäisen kerran, tosin takaperin, mutta ryömimistä se oli sekin! =) Täyden kympin päivä! Hostäitikin saa täyden kympin koska jaksaa herätä aamulla aikasin, tehdä pitkän työpäivän, leikkiä lapsen kanssa ja silti olla pirteä ja ihana niin kuin aina. Ensi viikon puolessa välissä hostisä tulee työmatkalta, ja meidän arki normalisoituu taas.

Tänään tapasin illalla Manuelan, joka on Sveitsistä. Mentiin syömään ravintolaan jonka nimestä minulla ei ole tietoakaan. Ruoka oli hyvää ja seura vielä parempaa! Puhuttiin ja naurettiin. Manuela koitti puhua suomea ja minä saksaa. Manuelan suomi kuulosti paljon paremmalta kuin mun saksa! Ilta oli tosi hauska ja kotiinkin oli mukava tulla. 

Näin äskön bussissa tyypin joka on kuulemmat nähnyt mut ekaa kertaa jo syyskuussa samana päivänä kun meillä oli ensimmäinen au pair tapaaminen ja kuljin se hieno sininen paita päällä. Sen jälkeen se kertoi että se tykkäs mun hiuksista ja silmistä ja että se on huomannut mut välillä bussissa. Täällä on tosi outoa se, että kaikki juttelee toisilleen vaikkei ihmiset edes tunne toisiaan. Mutta se on kyllä aika mukaavakin.

Nyt on hetki aikaa omille ajatuksille ennen nukkumaan menoa. Mielessä pyörii lähinnä viikonloppu, jonka vietän yksin kotona. Mua kyllä vähän pelottaa olla yksin kun koiratkaan ei jää tänne vartioimaan taloa, mutta onneks saan lauantaina ihania tyttöjä yökylään. Enköhän mä yhdestä yöstä selviä yksin. Täällä on kyllä hälytysjärjestelmä jos joku yrittää murtautua taloon ja jos joku tänne tulee niin huudan vaan suomeks jotain niin lujaa ku pystyn ja poliisitkin kuulemma tulee aika äkkiä. Mutta ei tänne ikinä ole kukaan yrittänyt murtautua, minä vain pelottelen itteäni!

Karkki vai kepponen?

Eilen täällä vietettiin Halloweeniä ja minäkin pääsin keräämään karkkia. Olin eilen myös vapaalla, joten aamun vietin ihan vain kotosalla. Meidän Karkki vai Kepponen kierros oli vähän erilaisempi mitä elokuvissa on nähty.

Täällä osa California Avenuen kaupoista oli järjestänyt lapsille Karkki vai Kepponen kojuja, mikä oli musta tosi kiva idea. Lapsille jaettiin kassit, joihin ne sai kerätä karkkia, sekä kartat, joihin oli merkitty ne liikkeet joista sai karkkia hakea. Aina kun oli käynyt jossain liikkeessä niin kartasta väritettiin sen liikkeen kohta. Lapset sai tällä tavalla kerättyä ihan älyttömän paljon karkkia! Osa keräs niitä jopa tyynyliinaan. Mun hostisä kertoi eilen, että nekin pienenä keräs karkkeja tyynyliinaan ja sit ne kävi aina välillä tyhjentämässä sen kotona ja jatkoivat taas keräämistä. Kokkolassakin voisi pääsiäisen aikaan järjestää tälläsen kivan tapahtuman! Lapsi oli eilen ainut joka oli pukeutunut, mutta me muut oltais vaan jääty sen varjoon kun se oli niin söpö!

Kävi niin että au pairi ja hostäiti söi lapsen karkit! OHO.. Ehkä lapsi ensi vuonna voi maistaa Halloween karkkeja. Lapsia oli paljon liikkeellä vanhempien kanssa ja täytyy kyllä sanoa, että vastaan käveli jos jonkinmoista olentoa! Mielikuvitusta oltiin käytetty paljon. Tämän vuoden suosituin asu taisi olla leppäkerttu, joita nähtiinkin aika monta.. =)

Kun tultiin kotiin, nappasin uimakamppeet mukaan ja suuntasin salille. Uin puolisen tuntia ja sitten palkitsin itseni saunalla <3 Huomenna pitäisi sitten töiden jälkeen raahautua taas salille ahkeroimaan. 


Kotimatkalla ei näkynyt yhtään lasta kiertämässä ja kello oli kuitenkin puoli kahdeksan. Odotin että ulkona olisi kauheasti lapsia, mutta ihan oikeasti en nähnyt yhtään! Ei meidän tiellä sitten lapset oikeen kiertäneetkään sillä karkkia jäi jälkelle aivan valtavasti.. Olin vähän pettynyt ja ensi vuonna en ole Halloweenia Amerikan mantereella kokemassa. Oli kuitenkin mukava viettää Halloweeniä ihan kunnolla, vaikka eilen en itse enää pukeutunutkaan. Olisi mukava jos Halloweeniä vietettäisiin suomessakin ihan kunnolla. Pihat oli koristeltu hienosti kaikkeen Halloweeniin liittyvällä. Luurankoja oli ovissa ja niitä tuli esiin mullan alta. Hämähäkin verkkoja oli ympäri pihoja sekä puissa roikkui kummituksia. Kaiverrettuja kurpitsoita löytyi tietenkin melkein joka pihalta.

Tilasin viime viikolla Avoneita ja paketti löytyi tänään oven takaa. (Avoneita voi tilata suoraan netistä ilman konsulttia) Täällä Avonin tuotteet on muuten halvempia mitä suomessa, mutta muutamaa tuotetta, joita oisin halunnut tilata, en löytänyt netistä :/ 


Mulla on kiireinen viikko edessä sillä hostisä lähti tänään työmatkalle ja ollaan viikko tyttöjen kesken.